Lehmien merkintä

 Koska kaikki lehmät ovat yksilöitä, on niiden lypsyssäkin hieman eroja. Kaikilta ei nimittäinlypsetä jokaista neljännestä ollenkaan, ja silloin on siihen jalkaan mikä on ns. sen vetimen kohdalla, laitettu vaaleanvihreä rengas, jotta lypsäjän on helppo nähdä mitä ei lypsetä.

Sitten on sininen rengas, mikä tarkoittaa, että lehmä, tai hieho (poikimaton nuori sukukypsä naaraspuolinen nauta) on kokonaan ummessa , eli sitä ei lypsetä ollenkaan. Jos mietit, että miksi hiehot käyvät lypsyasemalla jos niitä ei edes lypsetä, niin se on sen takia että ne harjoittelevat tulevaisuutta varten jolloin niiden on käytävä lypsyllä.

Kirkkaanpunainen rengas taas tarkoittaa, että kyseessä on antibiottikuurilla oleva lehmä, eli silloin se lypsetään kokonaan erikseen, eikä sen maitoa voida laittaa isoon tankkiin minne muiden maito menee.

Ja vielä löytyy vihreä muovinen rengas, joka meinaa sitä, että kyseisellä lehmällä on jotain ongelmaa utareissa, ja lypsämisen jälkeen kone on pestävä kuumalla vedellä.

Päivä Luikkalan tilalla

Normaali työpäivä alkaa klo 5.00 aamulla. Alussa se tuntui todella aikaiselta, mutta siihen kyllä tottui muutamassa päivässä. 

Heti ensin kun saavun tilalle, niin vaihdan työvaatteet. Sitten valmistellaan  lypsyasema, eli kastellaan se, otetaan lypsyliinat pesukoneesta ja viedään asemalle, sekä laitetaan maitoputket ja suodattimet paikoilleen.

Kun asema on valmis, on aika hakea lehmät. Yleensä ne vielä nukkuvat, joten niitä saa hieman herätellä. Osa pitää hakea myös laitumelta jos ne ovat menneet sinne. 

 Samalla kun paimentaa lehmiä lypsylle, niin vaihdetaan vesi ja pestään astiat.

Lypsyaseman takana on lehmille odotustila, jossa ne odottavat, että pääsevät lypsylle.

Kun lehmät on saatu odotustilaan, mennään laittamaan työasu lypsyä varten, eli essu ja kumihanskat.

Jokaisella lypsäjällä on myös oma suihkemuki, jota pidetään mukana.

Aluksi täytetään vain aseman toinen puoli lehmillä, suljetaan aseman portit ja hoidetaan ne. Ensin vetimet pyyhitään lypsyliinalla. Jos ne eivät ole kovin likaisia voi kaksi, tai kolmekin lehmää pyyhkiä heti peräkkäin. Jokaiselle toki oma lypsyliina, jotteivat bakteerit leviä. Sitten otetaan alkusuihkeet suihkemukiin ja katsotaan samalla, että maito näyttää normaalilta. Jos kaikki näyttää hyvältä, on aika kiinnitetään lypsimet. Kun ensimmäisen puolen kaikilla lehmillä on lypsy käynnissä, täytetään myös aseman toinen puoli. Ja kun toisen puolen lypsykin on käynnissä, alkaa ensimmäinen puoli olla valmis. Vielä ennen kun ne päästetään vapauteen, niin niille laitetaan vielä vedinkasto ja sitten portin voi avata ja seuraavat pääsevät sisään. Kun edetään tällä tavoin ei kenenkään tarvitse odottaa liian pitkää aikaa lypsyasemalla.

Kun kaikki on lypsetty niin koneet laitetaan pesutelineisiin.

Koko lypsytapahtuma on ohi noin kahdessa tunnissa, ja sen jälkeen pestään asema ja viedään kaikki välineet omille paikoilleen.

Maitotankin letku siirretään myös pesuasentoon, sekä merkitään kalenteriin maidon lämpötila.

Sitten on vuorossa vasikoiden hoito. Ensin maito lämmitetään niille 40 asteeseen.

Jonka jälkeen sitä mitataan sopiva määrä vasikoiden iästä riippuen. Esimerkiksi kahdelle noin viikon ikäiselle annetaan yhteensä 10 litraa.

Kun maito on mitattu, se annetaan vasikoille juottokaukalosta.

Sillä välin kun vasikat juovat, on hyvää aikaa aloittaa muita hoitotoimenpiteitä, eli katsotaan että vesi on puhdasta ja lisätään tarvittaessa. Täytetään rehuastiat (heinä, säilörehu, nappula), sekä lisätään olkea kuivikkeeksi.

Normaalisti työpäivä kestää 4-5h, mutta tarvittaessa pidempäänkin. Ja siis tässä kerroin aamunavetasta, jossa pääasiassa käyn. Toki maanantai sitten iltaan, siellä tehdään suurinpiirtein samat asiat kuin aamulla, mutta päivän pituus on hieman lyhyempi, sillä se alkaa vasta 16.00.

 

Liukkalan tila

 Aloitin työharjoittelun Liukkalan tilalla 19.5. Heillä on siellä noin sata lehmää.  Ensivaikutelma oli mielestäni todella hyvä.

https://www.luomumaitoamontolasta.fi/

Ensimmäisellä viikolla pääsin osallistumaan aamu- ja iltalypsyille, sekä tekemään muitakin tilan töitä.

Kestävä kehitys

 Pukkilan tilalla eläintiloista tulleet biojätteet kompostoitiin ja oikeastaan kaikki muut roskat menivät sekajätteeseen. Tässä olisi kyllä parantamisen varaa.

Rehut varastoidaan kuivassa ja viileässä, jotta ne säilyvät mahdollisimman hyvin.

Eläinten jalostuksessa siellä yksi ensisijaisista tekijöistä on villan laatu. Ja tietenkin katsotaan etteivät liian läheistä sukua olevat lisäänny keskenään.

Työergonomia

 Kannattavaa on ensinäkin minimoida painavien asioiden kantaminen, tällöin esimerkiksi kottikärryt ovat loistava apuväline. Ja pakollisissa nostotilanteissa on hyvä keskittyä siihen, että nostaa jaloilla eikä missään tapauksessa selällä. Työvaatteet, turvakengät ja sopivat hanskat lisäävät turvallisuutta huomattavasti, etteivät varpaat litisty esim. alpakan jalan alle ja etteivät sormet vaurioidu jos jäävät johonkin väliin. Ja onhan se nyt mukavampi kun omat vaatteet pysyvät puhtaana.

Juoma-astian puhdistus

 Alpakoiden juoma-astian puhdistus on melko simppeliä touhua. 

Ensin piti irrottaa lämmitysjohto, jonka jälkeen ämpärillä kannetaan enimmät vanhasta vedestä ulos. Sitten tiskiharjalla hangataan astian seinämät ja kipataan kaikki loppu vesi pihalle. Lopuksi totta kai täytetään astia ja laitetaan lämmitysjohto takaisin.

Eläinten havainnointi

 Alpakan havainnointiin kuuluu yleisesti niiden tarkkailu, mitä ne tekevät, milloin syövät, juovat, milloin lepäävät. Ovatko ne tiiviinä ryhmänä vai harhaileeko joku erillään. Yksi tilanne tulee mieleen, missä 2 alpakkaa Frida ja Liisi olivat tulleet sisälle syömään uutta heinää ja Calypso jäi yksin ulos lumisateeseen. 

(Tilanteesta ei löytynyt kuvaa niin laitoin vaan jonkun kuvan Liisistä ja Fridasta)